Riistanhoito on työtä luonnon hyväksi. Se auttaa turvaamaan riistaeläinten elinoloja.
Riistanhoito seurassa
Hirvieläimille on tarjolla ruokintapaikkoja ja nuolukiviä. Haapoja kaadetaan jänisten ruuaksi. Jäsenet sitoutuvat noudattamaan seurassa päätettyjä rajoituksia. Kanalinnuille on pitkään ollut käytössä saaliskiintiöt, onpa ollut vuosia ettei niitä ole ammuttu lainkaan (ainakin vv. -70, ja 91-92). Välillä osa metsästysalueesta on pidetty rauhoitettuna. Ensimmäinen tieto löytyy seuran kokouspöytäkirjasta 26.4. 1963. Silloin päätettiin rauhoittaa lähes 500 hehtaarin kolmiomainen alue, jonka rajat olivat pohjoisessa Kirjaskyläntie, idässä Kuusijärventie Mettomäestä järvelle ja lännessä luoma Hakomäen sillalta järveen.
Riistapellot
Riistanhoitotyö haastaa seuran budjettia vuosittain tuhansilla euroilla. Suurin menoerä ovat riistapellot, joita on nykyään toistakymmentä hehtaaria. Suurin yli kymmenestä pellosta on kooltaan neljä hehtaaria. Niiden vaatimat lannoitteet ja siemenet verottavat kassaa. Työkoneet vievät käyttökulunsa ja talkootunteja kertyy.
Pienpetojen metsästystä on seurassa harjoitettu kilpailumielessä syksystä -92.
Aiemmin seura maksoi ketuista tapporahaa. Se lakkautettiin 21.3 -69 pidetyn kokouksen päätöksellä.
Kohtaamisia maantiellä – SRVA auttaa
Seuran maita halkovalla valtatie 23:lla liikenne on kasvanut 90-luvun alusta. Tämä näkyy ikävästi myös hirvikolarien määrissä. Seura auttaa viranomaisia tapausten selvityksessä SRVA-toiminnan (Suurriistavirka-apu) myötä. Ylläpitäjänä on riistanhoitoyhdistys, jolle poliisi vahingon sattuessa esittää virka-apupyynnön. SRVA-työhön kuuluu vahingossa osapuolena olleen eläimen jäljestäminen ja lopettaminen. Taajaan asutuilla alueilla tehdään myös suurpetojen karkotuksia. Nykyisessä muodossaan SRVA-toiminta on alkanut maassa 2009.
